Tepottelua
- nettipäiväkirja
Perjantaina
16.3. klo 23.53
Kourat täynnä
Viimeinen viikonloppu. "Joko jännittää?", monet kysyvät.
Ei vielä. Vielä on tekemistä ja menemistä, paljon muuta ajateltavaa.
Mutta nyt se on pikku hiljaa pakko tiedostaa: vaalipäivä tosiaan tulee.
Tahtomattaan ja ehkä vähän tiedostamattaankin sitä on luonut
ajatuksia menneeseen puoleen vuoteen. Yksi on jo nyt varmaa: paluuta vanhaan ei
ole. Moni asia on muuttunut vaalikampanjan aikana, sellaisiakin asioita joilla
ei oikeastaan ole mitään tekemistä eduskuntavaalien kanssa. Olo
on myös hieman haikea. Tai itse asiassa aika paljonkin haikea. Vaikka vielä
ei olekaan aika tilinpäätökselle, hiljentyvä ilta vakuuttaa
sen hyvin helposti: kouriin jää vaikka mitä. Itse asiassa kourat
ovatkin aivan kukkuroillaan. Maakunnan teitä ajellessa ja kyydissä ollessa
nyt jo muutaman päivän ajan on ehtinyt jotakin ajattelemaankin, ja apukoppani
on vienyt minut erityisesti joidenkin tiettyjen elettyjen tilanteiden ja asioiden
ympärille monen monta kertaa:
*Lokakuun piirikokous
tuntuu olevan valovuosien päässä. Niistä monista vieraista
ihmisistä on tullut tuttuja, asioista paljon läheisempiä ja maakunta
entistä omammaksi (onkohan tuo edes oikea sana, no menköön nyt).
Muistan aina sen vieressä istuneen kauhavalaisen eläkeläisen sanat:
"Meillä on hieno joukko ehdokkaita. Kiitos, että olette ottaneet
tehtävän vastaan." Juu, tiedän. Pyysin olemaan teitittelemättä,
mutta herrasmies on aina herrasmies.
*Tiistenjoen vaalipaneelia
mainostettiin -eikä vähiten tiisteläisten toimesta =)- yhtenä
legendaarisimmista. Ja sellainen se myös oli. Kolme puoluetta, seitsemän
ehdokasta, nuorisoseura täynnä väkeä ja tunnelmaa. Keskustelua,
väittelyä - ja tunnelmaa. Niin, sanoinko jo että tunnelmaa. :)
*Pubi-ilta
Lapualla Lapiolahden Päivin kanssa on saanut minut hymyilemään
monta kertaa jälkeenpäinkin. Erityisesti ovat jääneet mieleen
ystävien laulut muunneltuine sanoineen. "Muisto vain jää",
lauloivat Jouko ja Kosti aikanaan. Väärässä olivat: se muisto
ei ole mikään "vain".
*Nuorisovaalit
olivat ehdokkaiden ensimmäinen tosikoitos. Läpi mentiin että hurahti,
ainoana lapualaisena. Kokemukset koulupaneeleista ovat olleet äärettömän
rohkaisevia: meidän nuoriamme kiinnostaa ja he ovat todella hyvin perillä
asioista. Silti en voi sille mitään, että näen tummempiakin
pilviä. Meidän on pakko keksiä uusia keinoja, joilla nuoria aktivoidaan
äänestämään ja vaikuttamaan. Nuorten äänen
kuuluminen on myös vanhentuvien nuorten (ja vanhentuneidenkin) asia.
*Juhani
Tammisen siivittämä Veret vaihtava vai oliko se nyt Henkeä
salpaava vaalitilaisuus Alajärven koulukeskuksessa on jättänyt
pysyvän merkin. En nyt tiedä, pysyvätkö Tamin prinsiipit päässäni
ikuisesti, mutta innostajana mies on vertaansa vailla. Ja sitä paitsi - tästä
lähin muistan takuuvarmasti, koska syntymäpäiväänsä
viettänyt kollega Johanna Lehtinen on syntynyt.
*Ihmiset
ovat olleet vaalikampanja-keiton perusraaka-aineet, yrtit ja mausteet. Mitä
pidemmälle vaalikampanja on edennyt, sitä vakuuttuneempi olen pääteemani
Aatteena Ihminen sisällöstä ja merkityksestä.
Vaikka se voikin kuulostaa liioittelulta, koen kasvaneeni yhdessä kaikkien
teidän tuttujen ja tuntemattomien kanssa. Olen tuntenut sitä oikein
kunnon vanahanaikaasta yhteisöllisyyttä.
Nythän tämä
uhkaa mennä aivan hymistelyksi. :) Ei maar, laitetaanpas vielä tossua
toisen eteen. Aikaa on nimittäin vielä yksi
päivä ja kaksi yötä. Huomenna pannaan makkaraksi Lapualla
ja Seinäjoella. Sunnuntaina on aika rauhoittumiselle. Kirkonmenojen kautta
läheisiksi tulleiden kollegoiden kanssa lounaalle ja sitten illalla valvomaan.
Tiitun Liiverissä valvotaankin pitkään - sinne olette kaikki tervetulleita!
:)
takaisin verkkopäiväkirjan
etusivulle
